Kivaa sunnuntaita sulle!
Toivottavasti kulunut viikonloppu on ollut onnistunut. Minä olen nauttinut hyvästä ruuasta, vaniljantuoksuisista kynttilöistä, Tallinnaa hellineestä lumipyrystä (<3) ja tänään juoksulenkillä uskomattoman kauniista marraskuisesta auringosta, joka valaisi matalalta paistaen Piritan piiitkän hiekkarannan. Pieniä iloja (ja myös pieniä epäonnistumisia, kuten tämä sauvasekotinonnettomuus).
Anyways. Tänään on tiedossa vähän erilainen postaus erään keskustelun inspiroimana. Juttelin eilen kaverini kanssa niitä näitä, kun aiheeksi tuli ruoka (totta kai) ja aiemmin tällä viikolla julkaisemani kvinoapizzan ohje, josta ystäväni vaikutti kiinnostuneelta. Hölisin innoissani aikani ihanan ohuesta pohjasta ja miten jokin superterveellinen voikin maistua niiiin hyvältä ja miten monipuolinen aines kvinoa onkaan ja miten mulla on sitä aina kaapissa jne jne. Kun aloin viimein rauhottua aiheesta, kaverini kysyi minulta aavistuksen vaivaantuneena mitä se kvinoa oikein on?
Joten tänään, arvoisa lukija, ensimmäisen adventtisunnuntain ja marraskuun päättymisen kunniaksi aloitan juttusarjan nimeltä mikä, miten ja miksi, pääosassa tänään se paljon hehkuttamani kvinoa. Välillä on hyvä palata perusasioihin! Jutun kirjoitusprosessissa opin itsekin uusia juttuja, joten toivottavasti tämä kirjoitus onnistuu sivistämään myös muita uteliaita – kysykää ihmeessä, jos jäi kysyttävää tai täydentäkää, jos jotain jäi mielestänne puuttumaan :)
Kvinoapizzaa…. *resepti*
Mikä? Kvinoa (Chenopodium quinoa) on kasvi, jonka luontaisesti gluteenittomia pikku siemeniä voidaan käyttää ruuanlaittoon viljojen tapaan. Kvinoa kuuluu usein rikkaruohoiksi miellettyjen savikkakasvien (Chenopodiaceae) heimoon ja sitä on viljely vuosituhansien ajan Etelä-Amerikassa, mutta nykyään kvinoaa saa onneksi myös luomuna ja kotimaisena (go SunSpelt!).
Vaikka kvinoaa käytetään samoin kuten useimpia viljoja, se ei kuitenkaan ole samanlainen heinäkasvi kuten viljat. Useimmat käyttämämme viljat ovat ns. yksisirkkaisia heinäkasveja, kun taas kvinoa ja esimerkiksi tattari kuuluvat kaksisirkkaisiin heinäkasveihin ja ovat niin kutsuttuja pseudo- tai valeviljoja. Vastoin yleistä luuloa, kvinoa ei siis ole vilja – ainakaan perinteisessä mielessä. Se soveltuu hyvin keliaakikoille ja on hyvä lisä monipuoliseen ruokavalioon, sillä se sisältää runsaasti kivennäisaineita ja kaikkia elimistölle välttämättömiä aminohappoja.
Kaupoissa on myytävänä sekä punaista että vaaleankeltaista kvinoaa. Punainen kvinoa on aavistuksen vahvemman makuista ja vaatii usein hieman pidemmän keittoajan. Saatavilla on kuulemma myös mustaa kvinoaa, mutta itse en ole tähän toistaiseksi vielä missään törmännyt.
Mausteinen kvinoa-appelsiinisalaatti
Miten? Yleisin tapa nauttia kvinoaa on keitettynä esimerkiksi lisukkeena riisin tai couscousin tapaan tai salaatteihin mukaan sekoitettuna. Kvinoa maistuu miedolta ja aavistuksen pähkinäiseltä. Keitettyä kvinoaa voidaan nauttia kuumana tai kylmänä ja lisäksi kvinoaa voidaan esimerkiksi idättää tai jauhaa jauhoksi.
Yleisin valmistustapa lienee kuitenkin kvinoan keittäminen, mikä on yksinkertaista ja suhteellisen nopeaa: tärkein vaihe on kvinoan huolellinen huuhtelu kuumalla vedellä ennen keittämistä – kvinoan pinnalla on kitkerän makuista saponiinia, joka poistuu huuhtelun ansiosta. Keittämiseen tarvitset yhden osan kvinoaa ja kaksi osaa raikasta vettä. Huuhdeltu kvinoa kaadetaan kiehuvaan veteen ja sen annetaan hautua miedolla lämmöllä peitettynä noin vartin ajan. Itse tykkään lisätä keitinveteen reilulla kädellä mausteita tai kana- tai kasvisliemikuution, jotka tuovat kivasti lisämakua kvinoan muuten miedolle ominaismaulle.
Yksi desi kuivaa kvinoaa turpoaa noin kolminkertaiseksi keittämisen aikana. Kvinoaa ei tarvitse erityisemmin sekoitella valmistuksen aikana – vesi imeytyy kvinoaan ja onnistunut valmis kvinoa on pehmeän ilmavaa. Mikäli kvinoasi jää liian kosteaksi vartin kiehumisen jälkeen, anna sen vielä vetäytyä hetki ilman kantta.
Miksi? Kvinoa on monikäyttöinen, luontaisesti gluteeniton ja sillä on monia tervedelle hyödyllisiä ominaisuuksia. Se on ravintorikas lisukevaihtoehto verrattuna esimerkiksi riisiin tai vehnään.
”Kvinoan siemen sisältää niin paljon ravintoaineita, että 1990-luvun alussa se valittiin Nasan tutkijoiden vertailussa parhaaksi ruoaksi pitkille avaruuslennoille.” – HS.fi
Koska kvinoassa käytetään kokonainen siemen, päätyy lautaselle runsaasti elimistölle hyödyllisiä kivennäisaineita kuten sinkkiä, kuparia ja rautaa sekä hyvälaatuista rasvaa, omega 3-rasvahappoja sekä vatsan toimintaa edistävää kuitua. Lisäksi kvinoassa on suhteellisen paljon proteiinia (11g/100g, kuivapaino, GoGreen) ja siinä esiintyy kaikki elimistölle välttämättömät yhdeksän eri aminohappoa, jotka etenkin kasvispainotteisessa ruokavaliossa jäävät joskus vähille.
Kvinoaa myydään nykyään kaikissa suuremmissa ruokakaupoissa ja yhden paketin hinta taitaa olla jotain kolmen euron luokkaa. Suurin osa kaupoissa myytävästä kvinoasta on aloittelija- ja makuhermoystävällistä vaaleankeltaista kvinoaa. Mikäli et ole vielä kokeillut, suosittelen lämpimästi – jos ei muuten, niin edes vaihtelun vuoksi!
Aloita vaikka näistä resepteistä:
Paahdettu kurpitsalaatti kvinoalla
Lähteet:
http://en.wikipedia.org/wiki/Quinoa
http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/jauhosavikka#kvinoa