Miten sinä suhtaudut ruokaan? Onko se sinulle vain välttämätön paha, vai kokeiletko rohkeasti uusia asioita, toisten maiden kulttuurien tuomia vaikutteita, vai oletko jotain siltä väliltä? Onko ruoka sinulle yhtä tärkeä kuin kasino rahapelaajalle? Katsotaan, miten erilaisia ruokailijoita me oikeastaan olemme, ja mihin kategoriaan sinä kenties kuulut?
Tämä listaus ei perustu mihinkään tutkimukseen, mutta käyttää joitakin Kespron tutkimuksen osia rakenteessaan.
Kasino ja ruokailija
Kasinoruokailija on ruokailija, joka innokkaasti haluaa testata uusia ruokia. Hän on myös innokas oppimaan muiden maiden ruokailutavoista. Hän myös kokkaan kotonaan, mutta käyttää helposti myös kotiin tilattavia valmiita ruoka-annoksia, ja viihtyy myös etnisissä ravintoloissa. Etnisiä ravintoloita onkin onneksi Suomeen tullut hyvä valikoima viimeisten vuosien aikana, eikä ainoa ruokavaihtoehto todellakaan ole enää suomalainen perusravintola ja sen soosit.
Kasinoilla on muuten nykyään tarvetta monipuolistaa tarjoilujaan, sillä varsinainen pelaaminen on siirtynyt nettiin ja mobiiliin. Siksi esimerkiksi Tampereelle avattu Suomen toinen kasino on areenalla, jolla voi pelata, vaikka jääkiekon MM-kisat ja ravintolatarjoiluja on sadoille ihmisille yhtä aikaa.
Hifistelijä
Yhteiskunnallinen kehitys ja talouden parantuminen on mahdollistanut erikoiskauppojen synnyn, ja sitä kautta ruokahifistelijöille on entistä enemmän mahdollisuuksia täyttää ideoitaan. Ruokahifistelijä ei mielellään tyydy kaupan peruslihaan, vaan vaatii esimerkiksi dry-aged marmoroitua naudan lihaa, ja villiä lohta tai lappalaista poroa. Hifistelijä tykkää myös tarjota itselleen makuelämyksiä kiertämällä suomalaiset Michelin-tähtipaikat vähintään kerran vuodessa kokeilemassa miten suomalainen fine dining kehittyy. Ruokahifistelijällä on kotonaan useampia astiastoja eri ruoille, ja ruoka-annoksista otetaan kuvia sosiaaliseen mediaan – on syntynyt aivan uudenlainen ruokakulttuurin haara. Suomalaisista lähes 20 % on ns. laatutietoisia nautiskelijoita, jotka käyvät toisia enemmän ravintoloissa ja syövät ulkona, mutta läheskään jokainen heistä ei kuitenkaan saavuta hifistelijän tasoa. Hifistelijöille syntyy helposti myös oma reseptivihko, joka täyttyy vähitellen kaiken maailman mauista.
Hifistelyyn ei kaikilla suomalaisilla ole kuitenkaan mahdollisuuksia, toisaalta rahan ja toisaalta asuinpaikan vuoksi. Näitä suomalaisia fine-dining ravintoloita ei nimittäin ole aivan jokaisessa kaupungissa, sillä yleisesti ne vaativat hieman suuremman potentiaalisen ruokailijamäärän kuin pieni suomalainen kaupunki.
Perussuomalainen
Ruokailun ja ruokien yhteydessä on paha kirjoittaa politiikkaan liittyvä sana perussuomalainen, mutta tässä tapauksessa sillä ei ole sen enempää tekemistä ruoan kanssa, kuin kasino sanalla on tuoreen parsan kanssa. Perussuomainen perhe ei ole niin tarkka, mitä syö ja koska syö. Ruokailut eivät välttämättä enää merkitse perheen yhdessä oloa, vaan ruoka otetaan ja syödään kun ehditään. Ruoasta iso osa on puolivalmisteita, nopeita valmistaa ja syödä. Ruoasta on tullut pakollinen osa kiireistä arkea, mutta viikonloppuisin voidaan ruokailuun ja ruokaan panostaa enemmän, koska silloin voi olla myös enemmän aikaa ruokailulle.
Perussuomalainen kokkaa tarjousten perusteella, ja siksi häntä kiinnostavat uudet valmisruoat ja grillikautena puolivalmiit lihatarjoilut. Näitä erilaisia puolivalmisteita ovatkin kaupat täynnä – mutta oletko sinä valmisruokien ystävä, vai teetkö itse ruoat mahdollisimman paljon alusta alkaen? Itse tehty ruoka ei välttämättä kestä hirveän kauan kauempaa tehdä, mutta totta on, että jos arkena on aikaa vain vähän, helposti ratkaisuna ovat nämä kauppojen suosikkituotteet.
Spontaani kokeilija
Spontaani kokeilija on ruokailija, joka saattaa kaupassa käydessään nähdä jotain uutta ja ostaa sen suoraan testaukseen. Kespron tutkimuksessa joka viides suomalainen on spontaani kokeilija. Samanlaista spontaanisuutta on kasino pelaamisen kanssa, kun pelisivustoja on paljon tarjolla, ja niitä testataan täysin spontaanisti. Mikä muuten on sinulla ollut edellinen uusi ruokalaji, mauste tai hedelmä, jota olet kokeillut? Jäikö se omaan arkiruokailuun, vai oliko se vain yhden kerran testaus?
Meistä jokainen on erilainen ruoansuhteen. Meidän ruokailutottumuksemme tulevat aluksi omasta perheestä, mutta arki ja elämä saattavat tehdä suuriakin vaikutuksia ruokailuihin. Varsinkin jos elämä vie muihin maihin, tai omassa lähipiirissä olevat ihmiset ovat innostuneita ruokaan. Oletko sinä miettinyt omaa ruokailuasi, onko se samanlaista kuin vanhempiesi, vai oletko lähtenyt aivan omille teillesi?
Suomalaisten ruokakulttuurin kehitys näkyy myös ruokakauppojen valikoimissa, missä pienessäkin ruokakaupassa on enemmän valikoimaa kuin 90-luvulla isoimmissa kaupoissa, puhumattakaan ravintoloiden tarjonnan laajentumisesta ja kotiin kuljetettavien ravintola-annoksien valikoiman kehittymisestä.
Miten sinä aiot muuttaa omaa ruokailutottumustasi jos mitenkään tulevien vuosien aikana?