Diabetes on kansansairaus Suomessa, johon liittyy vankkoja uskomuksia ja luuloja. Niiden oikeanlaisuus kannattaa tarkistaa asiantuntijalla, koska osa niistä ovat vailla totuuspohjaa. Tämä artikkeli on sponsoroitu.
Diabetes on tunnettu nimellä sokeritauti ja sokeri onkin merkittävässä roolissa diabeteksen todentamiseen. Sokeri toimii tärkeänä energian lähteenä, mutta sokeriaineenvaihdunta voi häiriintyä, jolloin sokeriarvot nousevat usein liian korkeiksi. Sokeriarvot mitataan yleensä, kun diabetesta diagnosoidaan ja hoidetaan. Diabeteksen voi testata myös kotikonstein, mihin soveltuu esimerkiksi Quicktest diabetes testi.
Diabetes ei ole aina itseaiheutettu
Diabetes jaetaan tyypin 1 ja tyypin 2 diabetekseen, joista jälkimmäinen on vahvasti perinnöllinen sairaus. Tämän takia se ei ole luuloista huolimatta täysin itseaiheutettu sairaus, koska omien vanhempien tilanteella on huomattava vaikutus sairauden saamiseen.
Totto on kuitenkin, että omilla elintavoilla voi vaikuttaa merkittävästi diabeteksen riskiin. Ylipainolla on erityisen merkittävä vaikutus diabetekseen, samoin muun muassa liikunnan puutteella, runsaalla stressillä ja alkoholin kulutuksella. Jos ihminen on perinnöllisesti altis diabetekselle, voi myös tupakointi ja puutteellinen ruokavalio edistää diabeteksen puhkeamista. Esimerkiksi kuitujen riittävä saanti on tärkeää.
Suurin osa, jopa 95 prosenttia kakkostyypin diabeetikoista ovat ylipainoisia ja vyötärölihavia. Normaalipainoisella kakkostyypin diabetes on yleensä sairauden muu harvinaisempi alatyyppi. Diabeteksen riski kasvaa painoindeksi noustessa yli 27 puolelle.
Diabeteksen oireet joskus vaikea huomata
Kakkostyypin diabetes voi olla siinä mielessä kavala, että se voi olla varsinkin alkuvaiheessa oireeton. Riskinä tässä on se, ettei potilas mahdollisesti ryhdy hoitoihin ja elintapojensa parantamiseen, jos hän kokee olevansa terve. Diabetesta pitää hoitaa, koska tauti voi muutoin johtaa liitännäissairauksiin. Ne heikentävä puolestaan potilaan elämänlaatua.
Kakkostyypin diabetesta voi kuitenkin epäillä ylipainon ja keskivartalolihavuuden yhteydessä. Kun potilaalle suoritetaan terveystarkastus, mitataan laboratoriokokeissa aina verensokeri. Tämä paljastaa mahdollisen taudin.
Jos potilaalla on jo entuudestaan ollut sydämeen tai aivoihin liittyviä tapahtumia, selvitetään ain myös diabeteksen tilanne. Suurella osalla infarktin saaneista kärsii myös sokeriaineenvaihdunnan häiriö ja tyypin 2 diabetes liittyykin vahvasti sydän- ja verisuonitauteihin.
Sokeria kannattaa välttää
Herkuttelu on sallittua satunnaisesti ja kohtuudella. Totaalikieltäytyminen ei yleensä johda hyvään, koska henkinen houkuttelevuus voi kasvaa turhan korkeaksi. Diabeetikon kannattaa kuitenkin pyrkiä välttämään nopeita hiilihydraatteja, joita löytyy esimerkiksi sokerista, leivoksista ja vaaleasta viljasta.
Tyypin 1 diabeteksessa pitää arvioida herkkuannoksen hiilihydraatit ja pistää oikean määrän ateriainsuliinia. Tyypin 2 diabeetikot käyttävät harvoin insuliinia, jolloin ruokavaliosta huolehtiminen on entistä tärkeämpää. Ruokavaliota pitää tarkkailla myös ylipainon takia ja höttöhiilarit sisältävät turhia kaloreita ilman sen kummempia ravintoarvoja.
Diabeteksesta parantuminen
Ykköstyypin diabeteksesta ei voi parantua, koska se on autoimmuunisairaus. Sitä sairastaa Suomessa noin 50 000 ihmistä ja sen hoito on onneksi viime vuosina helpottunut. Kakkostyypin diabetes on hieman armollisempi, koska sen voi saada piileväksi. Tämä onnistuu kuitenkin vain parantamalla tuntuvasti kuntoaan ja elintapojaan.
Elämäntaparemonttiin kuuluvat tyypillisesti painonpudotus, liikunnan lisääminen ja verensokereiden normalisoituminen. Äärimmäisessä tapauksessa asiaa parannetaan lihavuusleikkauksella.