Elämä on tasapainottelua. Tämä syvällinen viisaus pätee moniin asioihin, ja ruokailu kuuluu ehdottomasti listalle. Kultainen keskitie on usein kaikkein paras tie, mutta sillä pysyminen on ainaista kamppailua.
Joku joskus sanoi, että jos jokin on helppoa, se ei ole sen arvoista. Pieni itsensä kanssa kilvoittelu siis kuuluu asiaan, ja ruuan kanssa sitä saa ainakin harrastaa päivittäin.
Mitä ja miten tulisi syödä? Kuinka paljon kaloreita sopii tankata päivittäin? Onko joskus ookoo lipsua ja olla heikko? Näitä asioita sivuamme tässä artikkelissa, jossa käsittelemme ruokia, jotka tekevät meidät iloisemmiksi!
Mikä on ruokailun perimmäinen tarkoitus?
Joskus on hyvä miettiä sitä, miksi me ihmiset ylipäätään syömme.
Pragmaattinen lähestymistapa on, että ruuan ensisijainen tarkoitus on pitää kroppamme käynnissä. Ihmistä voi osuvin perustein verrata koneeseen tai autoon, joka tarvitsee virtaa liikkuakseen eteenpäin. Siinä missä autoa tankataan bensalla tai nykyisin myös sähköllä, käyttää ihminen ruokaa polttoaineenaan. Kun ihminen syö säännöllisesti, mahdollistaa hän samalla kehonsa toiminnan.
Toinen lähestymistapa ruuan perimmäiseen tarkoitukseen on, että ruualla pyritään takaamaan myös ihmiskehon toiminnan pitkäkestoisuus. Vaikka rasva, suola ja sokeri voivatkin antaa meille hetkellisen tyydytyksen ja taata väliaikaisen toimintakyvyn, eivät ne välttämättä ole pitkällä aikavälillä parasta mahdollista polttoainetta. Katse olisi siis hyvä suunnata laajemmallekin kuin vain kulloinkin käynnissä olevaan hetkeen. Hyvä ja laadukas ruoka valmistaa meitä myös tulevaisuuteen, ei ainoastaan tähän päivään.
Ruoka muuna kuin polttoaineena
Vaikka moni meistä suhtautuukin ruokaan polttoaineena, on sillä länsimaisessa kulttuurissa – ja toki muissakin kulttuureissa – myös muita rooleja. Ruokailua voidaan käyttää esimerkiksi tärkeänä sosiaalisena tapahtumana, jossa ihmiset kokoontuvat yhteen tyydyttämään päivittäistä nälkätarvettaan. Yhteinen tarpeiden tyydyttäminen ja tässä mielessä lajityypillinen käyttäytyminen syystä tai toisesta lähentää ihmisiä – olivat kyseessä sitten seksuaaliset tarpeet tai vierekkäisillä pisuaareilla seisominen. Yhtä lailla kahdenkeskinen keskustelu kuin vaikkapa koko suvunkin kanssa kommunikointi syvenee ruuan äärellä kummasti.
Sosiaalisen aspektin lisäksi ruokailulla on myös useita psykologisesti vaikuttavia puolia. Eri ruoka-aineiden syöminen ja kuluttaminen aiheuttaa aivoissamme erilaisia reaktioita. Sokeriset herkut esimerkiksi saavat verensokerimme koholle ja tuuppavat tunnemaailmamme eräänlaiseen vuoristorataan. Monien tutkimusten mukaan liiallinen sokeri myös aiheuttaa aggressiivisuutta ja ärtymystä.
Yhtä lailla paastoaminen, eli se, ettei syö ruokaa, voi aiheuttaa meissä vahvoja tuntemuksia. Nälkäkiukku on todellinen asia. Jos emme saa ravintoa tarpeeksi usein, alkaa sen puute jo nopeasti vaikuttamaan mielialaamme. Muuan mainoksessa aikanaan todettiin ”Hyvä ruoka, parempi mieli”, ja tuon toteamuksen totuudenmukaisuudelle vaikuttaisi olevan paljon myös tieteellistä näyttöä.
Erittäin yleinen ilmiö on myös niin sanottu lohtusyöminen. Aivan kuten alkoholia on suomalaisessa kulttuurissa juotu vuosikausia murheiden hukuttamiseen, menetellään samoin myös herkuttelun kanssa. Sokeripitoisilla ruuilla ja herkuilla – ja ahmimisella ylipäätään – pyritään usein peittämään ja hautaamaan epämiellyttäviä tunteita. Suositeltavaa tämä ei tietenkään ole, mutta suosittua kylläkin.
Mitkä ruuat tekevät iloiseksi?
Seuraavaksi onkin sitten aika listata muutamia ruokia, jotka auttavat iloisuutta ja onnellisuutta. Aiheen monimuotoisuuden vuoksi listaamme erikseen niin lyhytaikaisia kuin pitkäaikaisikin helpottimia.
Lyhytaikainen iloisuus
Lyhytaikaista iloisuutta ei suositella haettavan ruokailusta liian usein. Toisaalta tärkeää on pitää kohtuus kaikessa. Ei siis sinänsä ole mitään vikaa siinä, että toisinaan pyrkii tuomaan pientä lisäiloa omaan ja muiden läheisten elämään pienellä herkuttelulla. Niin sanottu mässäilykään ei ole pahitteeksi, jos sitä harrastaa sopivassa suhteessa ja suuret linjat ovat kuitenkin hyvässä hoidossa.
Näillä asioilla ainakin voi herkutella:
- Irtokarkit ja muut makeiset
- Pizza ja hampurilaiset
- Pullat, keksit leivokset
- Limsat, mehut ja piristeet
- Jäätelö
Useimpia näistä listan asioista tarttuu mukaan ostoskoriin etenkin silloin, kun on nälkäisenä kaupassa. Syynä tähän on se, että nälkä kertoo alhaisesta verensokerista, ja siitä kärsivän tekee luonnollisestikin mieli nopeaa, sokeripitoista tankkausta.
Pitkäaikainen iloisuus
”Pitkäaikainen iloisuus” on terminä ehkäpä hieman harhaanjohtava. Hyvästä ravinnosta nauttiva henkilö ei niinkään pyri hakemaan iloa ruokailustaan, vaan tähtää enemmänkin pitkäkestoiseen onnellisuuteen ja hyvinvointiin. Ilo on tilannesidonnainen asia, kun taas aito onnellisuus on pitkällisen työn ja harjoittelun tulosta. Onnellisuus on tila, johon pääsee käsiksi olemalla läsnä ja ankkuroituneena hetkeen, ja hyvälaatuinen ravinto tukee tätä prosessia.
Alle on listattu muutamia asioita, jotka kannattaa ottaa osaksi omaa ruokavaliota:
- Hedelmät ja kasvikset
- Pähkinä
- Vähärasvainen ruoka
- Vähäsuolainen ruoka
- Terveelliset herkut
Hyvinvoinnista kiinnostuneen henkilönkään ei tarvitse kokonaan luopua epäterveellisistä herkuista. Silti saattaa olla hyvä idea ottaa selvää siitä, millaiset herkut ovat vähiten haitallisia ja mistä voi nauttia tavallista useammin.
Muita iloisuutta ylläpitäviä asioita
Liiallinen ruoka- ja ravintokeskeisyyskään ei välttämättä ole hyvä asia. On nimittäin hyvä muistaa, että ravinto on vain yksi – vaikkakin keskeinen – asia ihmisen elämässä. Iloisuutta ja nautintoa on siis hyvä osata hakea muualtakin.
Tehokkaasti iloisuuttaan voi lisätä vaikkapa itseä miellyttävillä harrastuksilla. Videopelit, kirjat, elokuvat ja musiikki ovat oivallisia konsteja taistella talven pimeyttä ja arjen ankeutta vastaan. Samaten nettikasinot, joita löydät täältä, voivat sopivasti annosteltuna tuoda lisää jännitystä ja hupia elämään. Aivan kuten ruokaakin, yhtä lailla myös kasinoiden kolikkopelejä ja muutakin viihdettä tulee käyttää kohtuudella. Ethän siis esimerkiksi uhkapelaa enemmän rahaa kuin mitä sinulla on varaa hävitä.
Kaikkein terveellisin ja suositelluin iloisuutta lisäävä aktiviteetti on viime kädessä liikunta ja ulkoilu hyvässä seurassa vaikkapa perheen kanssa.
Lopuksi
Omaa suhdetta ruokaan on aina silloin tällöin hyvä puntaroida.
Mitä minä syön ja miksi minä syön? Voisinko parantaa toimintaani joissain asioissa? Onko ruokavalioni sellainen, että se tukee hyvinvointia pitkällä aikajänteellä, vai olenko ruokavaliossa ennemminkin keskittynyt lyhytaikaiseen nautintoon ja iloisuuteen?
Jälleen kerran: kohtuus kaikessa!